Rotuesittely: Englanninsetteri

FCI luokka 7

Englanninsetteri on korkea ja komea, melko kevytrakenteinen koirarotu. Se on ystävällinen ja hyväluonteinen, mutta toisaalta hyvin vilkas ja riistaintoinen. Suomessa rotua on rekisteröity 2892 / 2007 ja vuoden 2007 aikana rekisteröintejä tehtiin sata kappaletta.

Rodun alkuperä ja kehitys
Varsinaista englanninsetteriä on jalostettu noin 220 vuotta eli suurin piirtein 1785-luvulta lähtien. Pyrkimyksenä on ollut kehittää perusväriltään valkea, mutta myös mustaa, ruskeaa tai keltaista väriä omaava tai kolmivärinen, kohtuullisen pitkäkarvainen, hyvävainuinen seisova lintukoira, joka olisi korkeajalkaisempi kuin tuolloinen spanieli ja kykenevämpi työskentelemään laajemmin, suurella vauhdilla, kestävästi ja silti tyylikkäästi vaikeissakin maastoissa: kanervikoissa, nummilla, soilla tai tuntureilla.

Englanninsetterin kotimaassa ja USA:ssa alkoi tapahtua melko varhain eriytymistä show-tyyppiin ja field trial -tyyppiin, aivan kuten tapahtui eräiden muidenkin metsästyskäyttöön jalostettujen rotujen kohdalla.

Tähän eriytymiseen lienee ollut vaikuttamassa tämän kauniin, terveen ja hyväluonteisen rodun herättämä mielenkiinto seurakoiraväen keskuudessa, jolloin ulkomuoto ja seurakoiralle sopiva luonne ovat tulleet ainoiksi jalostustavoitteiksi.

Pohjoismaat tämä kehitys tavoitti enenevässä määrin 1970-luvulla. Metsästysominaisuudet jäivät sivuun. Näyttely- ja käyttösetterin eriytymisen johdosta Brittein saarilla ja USA:ssa on tuloksena ollut se, että käyttösetteriväki on vieroksunut koiranäyttelyitä. Rotua on metsästäjien keskuudessa jalostettu vain metsästysominaisuuksia. Pohjoismaissa metsästyssetterin jalostuksessa on onnistuttu säilyttämään varsin yhtenäinen tyyppi, joka on laajimmin nähtävillä Norjassa ja Tanskassa.

Luonne ja käyttäytyminen
Rotu on jalostettu etsimään ja seisomaan nimenomaan kanalintuja, mutta sitä voi hyvin käyttää myös vesilintujahdeissa noutavana koirana ja tottunut riistakoira seisoo kyllä jäniksetkin, vaikkeivät ne erityisesti olekaan sille ominta toiminta-alaa.

Englanninsetteri on vilkas koirarotu, joka vaatii paljon liikuntaa. Lenkkeilyksi ei useinkaan riitä kävelyttäminen tai edes pyörällä juoksuttaminen, vaan koira vaatii tilaa juosta irrallaan, mikä puolestaan edellyttää jonkinlaisen perustottelevaisuuskoulutuksen koiran kiinnisaatavuuden helpottamiseksi.

Jotta rotua voitaisiin käyttää sen käyttötarkoitukseen eli kanalintujen metsästämiseen, vaatii koira varsin perinpohjaisen tottelevaisuuskoulutuksen. Mitä nuorempana sen koiralleen opettaa sitä helpompaa sen kanssa toimiminen maastossa on. Kuitenkin perustottelevaisuuden tulisi olla kunnossa riistakoulutusta aloitettaessa.

Englantilaisten kanakoirien käyttöominaisuuksia mitataan kanakoirien metsästyskokeilla. Nämä jakaantuvat edelleen kenttä-, tunturi- ja metsäkokeisiin.

Metsäkokeissa kokeillaan koiria yksittäin ja muissa koemuodoissa pareittain. Koeluokkia on kokeissa kolme: nuortenluokka alle 22 kk ikäisille, avoinluokka ja voittajaluokka. Kaksi ensimmäistä ovat laatuluokkia ja kolmas on kilpailuluokka. Voittajaluokassa voivat kilpailla avoimen luokan ensimmäisen palkinnon saavuttaneet koirat.

Ulkonäkö
Koiran säkäkorkeus on 61–68 cm. Sillä on upea pitkä turkki, joka voi olla mustan, oranssin, tai maksanruskean kirjava valkealla pohjalla. Kuten kaikki tämäntyyppiset turkit, se vaatii työtä näyttääkseen taas hyvältä päivän työn päätteeksi. Englanninsetterillä pitkä, kapea pää ja lihaksikas niska.