AGILITY - KOIRIEN ESTERATA
Agility on lähtöisin Englannista. 1970-luvun puolivälissä keksittiin muokata hevosten esterataa koirille soveltuvaksi. Ensimmäinen agility-näytös nähtiin vuonna 1978 Gruftsin koiranäyttelyssä.
Vuonna 1986 tämä vauhdikas laji saatiin Suomeen Rolf Lundelinin tuomana.
Ensimmäisen kerran Suomessa yleisö pääsi tutustumaan agilityyn Helsingin Messukeskuksessa pidetyssä näyttelyssä 1986, jossa järjestettiin vauhdikas agility-näytös. Suosion kasvaessa ja lajin levitessa pidettiin ensimmäiset kilpailut keväällä 1987. Kaksi vuotta tämän jälkeen eli vuonna 1989 agility virallistettiin.
Agility on kaikille koirille avoin harrastus muoto. Agilityä harkitsevan on otettava huomioon koiran terveys sekä koiralla pitää olla perustottelevaisuus.
Harjoitukset aloitetaan aina ihan alkeista, eli pyritään ensin opettamaan ohjaajalle esteen oikea suoritustapa, ei ole suotavaa päästää koiraa esteille joitten oikeata suoritustapaa ei tunne, on hankalaa kitkeä väärin opitut suoritukset.
Koiran agility opetus voidaan aloittaa jo pentuna, mutta täytyy ottaa huomioon koiran kehitys, pienelle pennulle ei luusto ole vielä kehittynyt josta syystä saattaa tulla lonkka-, selkä- ja muita kasvuongelmia. Myöskin aikuisilla koirilla on otettava huomioon koiran kunto, liian lihavaa koiraa ei tulisi kouluttaa agilityyn sillä kaikki hypyt, A-esteen alastulo ym. rasittavat koiran selkää sekä jalkoja.
Kiimassa olevaa narttua ei tulisi käyttää agility-radoill, kisoihin ei edes pääse. Juoksut muuttavat aina koiran sen hetkistä keskittymiskykyä, sekä täytyy ajatella myöskin niitä muita harjoittelijoita, varsinkin uroskoiran omistajia. Ei ole suositeltavaa että valeraskaan koiran kanssa harrastetaan agia.
Agilityssä on 12 erillaista estettä ja ne jaetaan kolmeen ryhmään:
Kontakti-esteet
A-este
Keinu
Puomi
Hyppy-esteet
Aidat
Okseri
Kahden tai kolmen esteen sarja
Muuri
Pituushyppy
Rengas
Vesieste
Muut esteet:
Pöytä
Pujottelu
Umpitunneli
Avotunneli