Koirien koulutukseen on useita erilaisia teitä ja vaihtoehtoja. Kuitenkin kannattaa miettiä mikä olisi juuri oman koiran ja itsensä kannalta sopivin koulutustyyli. Itse kouluttaminen ei ole vaikeaa, kunhan sen tekee oikein, mutta se vaatii paljon kärsivällisyyttä ja aikaa. Mikään koira ei opi pysyvästi muutamassa minuutissa mitään. Koiralla on lyhytkestoinen muisti, jossa se muistaa noin muutaman minuutin päästä asian, mutta koira ei muista asiaa enää muutaman tunnin päästä. Pitkäkestoinen muisti on muisti, jossa koira muistaa muutaman tunnin päästä asian. Täytyy muistaa kuitenkin, että näiden ero on koulutuksen toistoissa, eli jos ei halua koiran muistavan jotakin, vaan haluaa vain kokeilla miten se opetetaan, niin toistoja tehdään vain muutama, ja silloin tehtävä jää lyhyt kestoiseen muistiin. Halutessamme koiran muistavan asian, teemme toistoja muutaman minuutin välein ja harjoittelemme tehtävää usein päivän aikana.
Oikea ajoitus
Koulutuksessa erittäin tärkeätä on oikea ajoitus. Mikäli ajoitus ei osu kohdalleen, niin koira oppii jotain aivan muuta, kuin mitä sille alun perin lähdettiin opettamaan. Koulutus ei ole niin helppoa, kun puhutaan ajoituksen oikeasta hetkestä. Eli palkinnon tulisi tulla oikeaan aikaan oikeasta asiasta, joten ajoituksessa on aina kysymys sekunneista, ellei peräti sekunnin murrososista, joten ajoituksen oikea hetki on vain opittava arvioimaan. Esimerkiksi, jos koiraa opetetaan istumaan, niin koira palkitaan heti kun sen takamus on painumassa alaspäin. Palkinnon idea ei ole saada koiraa ensimmäisellä kerralla tekemään suoritus täydellisesti, vaan pikku hiljaa lähestytään oikeaa suoritusta.
Opetettaessa koiraa olemaan vetämättä hihnassa, ajoitus on kultaakin kalliimpi, koska väärä ajoitus opettaa koiralle jotain muuta kun mitä on lähdetty opettelemaan. Väärällä ajoituksella voi vahingossa opettaa koiran vetämään, vetämättä kulkemisen sijasta, mikäli ajoitus osuu siihen kohtaan kun koira taas vetää. Palkinto tulee tulla silloin kun koira ei vedä ja hihna on löysällä, ei silloin kun koira ryntää eteenpäin ja hihna on kireällä.
Usein koulutuksessa virheitä ovat palkinnon myöhästyminen. Tilanne on mennyt jo ohitse, eikä koira välttämättä enää pysty yhdistämään herkkua juuri tekemäänsä asiaan. Oikea ajoitus ei ole asia, jota pitäisi aliarvioida, päinvastoin. Kunnioita oikeata ajoitusta ennemmin kuin väheksyt. Olemalla tarkkana voi saada palkinnon annettua koiralle oikeaan aikaan.
Ääni kulkee korvaan nopeammin kuin silmä ehtii havaita liikkeen. Ohjaajalla täytyy olla paljon kokemusta kouluttamisesta, jotta ajoituksessa ei olisi mitään vikaa, eli ajoitus ei olisi myöhässä. Tähän auttaa esimerkiksi se, että opettaa koiralleen kielellä naksautuksen, vihellyksen yms. joka saavuttaa koiran nopeammin, kuin ihminen ehtii sanoa hyvä tai antaa makupalan. Myös naksuttimen käyttö on tässä erittäin kätevää. Naksuttimen metallikieli painetaan alas, naksutin päästää naksahduksen ja koira kuulee äänen nopeasti ja tietää tehneensä oikein. Tässä kuitenkin koira täytyy ehdollistaa naksuttimen ääneen, eli toisin sanoen koiran täytyy tietää mitä naksuttimen ääni tarkoittaa.
Oikea palkinto
Koiran palkintoa kannattaa myös miettiä tarkasti, koska kaikki koirat eivät pidä leluista tai nameista. Helpoiten oikean palkinnon pystyy valitsemaan niin, että laittaa riviin erilaisia lelu- ja namivaihtoehtoja. Koira tuodaan paikalle ja sen minkä koira ottaa ensimmäisenä suuhunsa, on hyvin todennäköisesti koiralle mielekäs palkinto.
Usein kuitenkin myös erittäin haisevat namit kuten erilaiset makkarat, maksalaatikko tai raaka jauheliha voivat innostaa koiraa, vaikka se ei muuten nameista välittäisi. Usein palkintona käytetään kuivamuonaa tai koiralle annetaan aina sama palkinto, eikä palkinto koskaan vaihdu. Vaihtelevuus on todella tärkeätä, sillä kun koira ei voi tietää etukäteen mitä se saa palkinnoksi, se voi motivoida sitä paljon enemmän kuin se, että se tietää etukäteen namit mitä se työstään palkinnoksi saa.
Joskus koiralle riittää pelkkä leikki palkinnoksi, mutta usein nami on se, joka hyvin motivoi sitä. Koulutettaessa nami kannattaa pilkkoa pieniin osiin n. 0,5 cm x 0,5 cm tai 1 cm x 1 cm riippuen aivan koiran koosta. Idea namin pilkkomisessa on se, että kun koiraa tulisi palkita usein ja nopeasti, niin koira ehtii syödä namin nopeasti ja on heti valmis uuteen toistoon ilman turhia taukoja. Kuitenkin täytyy muistaa pitää koiralla tarpeeksi taukoja, jotta se jaksaisi keskittyä. Viisi toistoa ja tauko on aika hyvä toistomäärä. Tauon ei tarvitse olla muutamaa minuuttia pidempi. Voidaan ajatella, että koira on ikuinen lapsi. Se tykkää leikkiä melkein koko ikänsä, eikä tunnu koskaan väsyvän hauskoihin leikkeihin. Kuitenkaan koiraa ei tule pitää kuten pitäisi omaa lastaan, koska koira on kuitenkin koira, eikä ihmislapsi. Silti koulutus pitää tehdä aina leikin varjolla, oli koira minkä ikäinen tahansa. Mikäli leikin tai palkinnot jättää pois, koulutus on koiralle todella tylsää, koska se ei saa siitä mitään itselleen. Koiran kanssa vaihtokaupat ovat kannattavia, mikäli koira ei anna esimerkiksi jotakin omistajalleen kuuluuvaa vaatetta, vaihtokauppa namilla on usein kätevä. Koira ei voi hallita kumpaakin yhtäaikaa. Sen täytyy luovuttaa vaate, jotta se voisi syödä namin. Koulutus on silloin tasapainoista kun kumpikin osapuoli saa siitä haluamansa. Omistaja saa mukavan koiran, joka haluaa tehdä yhteistyötä kun käytettävissä ovat oikeat palkinnot, jotka innostavat sitä, ja koira saa herkkuja tai jonkin muun sille mielekkään palkinnon tehdessään omistajalleen miellyttäviä asioita.
Tauot
Koulutuksessa täytyy muistaa aina pitää taukoja. Koira ei millään pysty keskittymään uuteen asiaan muutamaa minuuttia kauempaa. Kannattaa tehdä namikasoja, jolloin taukojen pitäminen muistuu mieleen. Eli paloittelee viiden namin pinoon yhden kasan, jonka jälkeen tulee muutaman minuutin tauko, kun nameja pilkotaan uusiin kasoihin. Tällä tavalla voi varmistaa, ettei oma innostus pilaa koulutusta liialla hosumisella ja liian kiivaalla koulutustahdilla.
Tauot ovat todella tärkeitä koiralle, jotta se muistaisi asian ja jaksaisi innoissaan opetella uutta ja harjoitella vanhaa asiaa. Taukojen aikana koira ehtii levätä muutaman minuutin, kunnes on taas valmis harjoittelemaan.
Ilman taukoja koira ehtii hermostua ja kyllästyä opeteltavaan asiaan, eikä päästä oikeaan tulokseen. Tuloksenahan tulisi olla koira, joka janoaa lisää uutta oppia ja jaksaa harjoitella innoissaan vanhaa. Tähän pääsemiseen vaaditaan tarpeeksi taukoja, kärsivällisyyttä ja aikaa. Liian pienillä tauoilla, tai jos taukoja ei ole ollenkaan, niin koiran motivaatio tehtävään hommaan laskee huomattavasti. Koira ehtii nimittäin kyllästyä harjoiteltavaan asiaan, mikäli sitä toistetaan ilman taukoja liian usein peräkkäin. Tällä tavalla saa koiran myös hermostuneeksi ja levottomaksi kun siltä vaaditaan liikaa liian nopeasti. Mitä uudempi asia on koiralle, niin sitä vähemmän tulisi olla toistoja peräkkäin. Vaikka meistä kaksi minuuttia tuntuu turhalta, koiralle se on pitkä aika saada levätä, ennen kuin se jatkaa taas ohjaajansa kanssa työskentelyä. Tauon aikana koiraan ei tulisi tuoda minkäänlaista kontaktia, ei ääntä, katsetta, silitystä, leikkimistä jne. Koiran tulisi saada olla sen pienen kaksi minuuttia aivan omissa oloissaan.
Jenni Siikanen
Koirakoulu Silkkitassu
>> Katso myös muut Koirakoulu - artikkelit
