Koira palvelee sairauksien metsästyksessä

Koira palvelee nyt sekä itseään että isäntäänsä sairauksien metsästyksessä. Helsingin Yliopistossa ja Folkhälsanilla on käynnistetty koirien geenitutkimusohjelma, jonka tavoitteena on tunnistaa eri perinnöllisiin sairauksiin liittyviä geenivirheitä koiraroduistamme Koira palvelee nyt sekä itseään että isäntäänsä sairauksien metsästyksessä. Helsingin Yliopistossa ja Folkhälsanilla on käynnistetty koirien geenitutkimusohjelma, jonka tavoitteena on tunnistaa eri perinnöllisiin sairauksiin liittyviä geenivirheitä koiraroduistamme.

Akatemiantutkija, dosentti Hannes Lohi

Mahdolliset geenilöydöt voidaan huomioida jalostusohjelmissa niin, että sairauksia pystytään järjestelmällisesti vastustamaan ja niistä on mahdollista lopulta päästä jopa kokonaan eroon.

Koirien geenitutkimus avaa myös merkittäviä ulottuvuuksia ihmisen perimätutkimuksiin. Korilla ja ihmisillä on tavattu samoja geenivirheitä, jotka aiheuttavat samoja tautia.

Koirien sisäsiittoisuus tuottaa ongelmia

Lohi ei aseta koirarotuja paremmuusjärjestykseen. ”Toki tietyillä roduilla on tyypillisiä sairauksia kuten lonkkavikoja tai silmäsairauksia. Joskus on tulkintakysymys mikä on sairaus ja mikä ominaisuus. Korilla niin kuin ihmisilläkin on määritelty yli tuhat sairautta.”

”Tämä tutkimus tähtää nimenomaan löytämään niitä geenivirheitä, jotka aiheuttavat sairauksia”, Lohi sanoo.

Jotkut sairaudet ovat yleistyneet rodussa niin, että koirista 10-20% sairastuu ja loput 60-70 prosenttia kantaa virheellistä geeniä. Monet taudit puhkeavat usein vasta myöhäisemmällä iällä. Sitä ennen sairaskin koira ehtii jatkaa sukua ja siirtää virheen tehokkaasti eteenpäin. Pienissä ja suljetuissa populaatioissa tautigeenit rikastuvat nopeasti.

Lohi uskoo, että tulevaisuudessa tullaan yhä enemmän tekemään testejä, joilla seulotaan geenivirheitä. Tuolloin on ostajan markkinat. Ostaja valitsee testien mukaan pennun, jonka todennäköisyys sairastua on vähäisin.

Tällä hetkelläkin tehdään jo testejä. Testien laajuudesta riippuen testit maksavat 40 – 250 euroon. Lohi arvioi, että markkinoille tulee rotukohtaisia testipaketteja, joilla etsitään koiran 4-5 eri taudin aiheuttavaa geenivirhettä.

Kaikkien edun mukaista

Geenitutkimus ja testaukset ovat kaikkien edun mukaista. Geenivirheet ovat osa eliöiden elämää, mutta sisäsiittoisen koirajalostuksen tuloksena geenivirheet ovat yleistyneet liikaa. Nyt olisi syytä katkaista tai ainakin loiventaa tätä kierrettä. Lohi sanoo, että vastuulliset kasvattajat ja rotuyhdistykset ovatkin ottaneet asian kiitettävän vakavasti ja yhteistyö sujuu hyvin.

Nyt aloitetun tutkimuksen yksi keskeinen asia on rotujen perimän monimuotoisuustutkimukset. Monimuotoinen perimä on terveen rodun merkki. Monimuotoisuus kannattaa selvittää ja voidaan tehdä nopeasti uuden teknologian turvin. Tämä luo pohjaa rodun geenipohjan laajentamiselle.

Osana tätä tutkimusta selvitetään immunigeenejä, joiden monimuotoisuus on erityisen tärkeää. Immuunigeenit liittyvät moniin autoimmuunisairauksiin koirilla. Villieläimet välttävät sisäsiitosta turvatakseen immunogeenien monimuotoisuutta ja säästyvät näin monilta koiria rasittavilta immuunisairauksilta.

Merkittävää tietoa lääkekehitykselle

Lohi sanoo, että nyt on jo eristetty mäyräkoiralta geenivirhe, joka aiheuttaa epilepsiaa. Ja sama geenivirhe aiheuttaa tappavaa epilepsiaa myös ihmisille. Tautigeenien löytyminen avaa oven sairausmekanismin selvittämiseksi ja siten luo pohjaa myös lääkekehitykselle.

Koska koirien sukupolvi on vain neljä vuotta kun ihmisen sukupolvi on 20 vuotta, tutkijat saavat näytteitä usean sukupolven ajalta ja tämä nopeuttaa geenien tunnistamista.

Uuden teknologian turvin koirarotujen puhdistuminen sairauksista on mahdollista tapahtua melko nopeastikin, kun tutkimusmateriaalia eli näytteitä ja niihin liitettyjä luotettavia terveyskertomuksia saadaan kasaan.

Mielenkiintoinen asia on myös kesyyntymis- ja käyttäytymistiede. Miksi joku koira on vahtija, toinen seisoja ja kolmas vainuaja. Näihin ominaisuuksiin vaikuttavat geenit ja niihinkin päästään nyt käsiksi. Vastaavaa ominaisuuskirjoa ei ole tavattu muista lajeista.

Tutkimusten mukaan sosiaalisuuteen ja tunteisiin vaikuttavassa hypotalamuksessa on selkeitä eroja eri geenien toiminnassa susien ja koirien välillä. Näillä tiedoilla pystytään tulevaisuudessa kenties ratkomaan myös sosiologisia käyttäytymismalleja.

Rakkaudesta tutkimukseen

Hannes Lohi ei ole koiran omistaja, vaikka perheessä onkin aika ajoin suuria paineita siihen suuntaa. ”Tähän mennessä olemme jo asuneet kolmella mantereella ja tällaiseen elämänmenoon koiran pitäminen ei oikein sovellu.”

”Rotusuosikkia ei ole ja pystyn tunteilematta ja tasapuolisesti suhtautumaan kaikkiin koiriin ja etsimään ratkaisuja tähän laajaan ja mielenkiintoiseen kenttään”, Lohi sanoo.

Koirageenitutkimus on melko uutta kaikkialla maailmassa. Suomalaisella tutkimusryhmällä on tällä hetkellä lukuisia partneria eri puolilla maailmaa. Työtä koordinoidaan ja tietoja vaihdetaan. Myös EU on kiinnostunut asiasta ja on tulossa rahoittamaan tutkimusta.

Teksti ja kuvat: Kauko Niemi