Hauvatohtori aloittaa nettivastaanoton

Hauva.com-verkkopalvelun hauvatohtorina aloittaa Timo Talvio. Talvio vastaa verkossa lukijoittemme koirien sairauksia koskeviin kysymyksiin.

Hauvatohtorille avautuu omat sivut, jota kautta voit esittää kysymyksiä ja lukea annettuja vastauksia. Hauva.com:n toimitus voi myös niputtaa samansisältöisiä kysymyksiä, joihin hauvatohtori vastaa kerralla.

Hauvatohtorin nettipalvelu on maksuton ja sinne voi kuka tahansa lähettää kysymyksiä. Kysymykset kulkevat hauva.comin toimituksen kautta ja toimituksella on oikeus olla välittämättä kysymystä hauvatohtorille, jos kysymyksen sisältö arvioidaan sellaiseksi, ettei hauvatohtorin aikaa kannata siihen käyttää.

Mikä mies on hauvatohtorimme Timo Talvio?

Talvio on eläinlääketieteen tohtori, pieneläinsairauksien erikoislääkäri. Oma klinikka Helsingin Punavuoressa on toiminut 20 vuotta. Sitä ennen viisi vuotta pieneläinklinikan osaomistajana Turussa.

Talviosta piti tulla hevosten erikoislääkäri, mutta kohtalo ja opettajat johdattelivat hänet pieneläinten kirurgian pariin. ”Olen ollut kokoajan kirurgiaan suuntautunut. Olen oikeasti käsityöläinen.”

Hevoset eivät kuitenkaan ole kokonaan unohtuneet. Kotona kirkkonummella on vajaa 20 ratsukkoa. ”Määrä vaihtelee melkein päivittäin”, Talvio naurahtaa. Kotieläinlistaan kun lisätään kaksi kania, neljä kissaa, kaksi koiraa ja kolme ponia, niin ei voi puhua kuin eläinrakkaudesta.

”Kyllä tämä kulkee geeneissä. Lapseni ovat hyvin huolestuneita loukkaantuneista eläimistä niin kotona kuin metsässäkin.”

Talvion kanssa keskusteltaessa selviää varsin nopeasti, että hän ei ole mikä tahansa ”konitohtori”. Voimakas tunnelataus on mukana. ”Ei tätä työtä tekisi vuosikymmeniä, jos ei oikeasti välittäisi eläimistä. Miltä niistä todella tuntuu. Tuntuu tietysti naiivilta sanoa näin, mutta niin se vain on.

Etelä-Helsingin eläinlääkäriasemalla tehdään paljon kirurgisia operaatioita. Talvio on väitellyt vuonna 1989 neurokirurgiasta ja tehnyt työtä 20 vuotta. Hän on toiminut selkäkirurgian pioneerina ja suuri osa koirista on lähetepotilaita muilta eläinlääkäriasemilta.

”Olen nähnyt niin monenlaisia selkiä, ettei tällaisella kokemuksella kovin helposti mennä vääriin toimenpiteisiin.”

Eläinlääkäriasemat tekevät paljon yhteistyötä. ”Erikoisosaaminen ja erikoislaitteet luovat kullekin oman erikoisalueen. Ei kannata olla vähän hyvä vähän kaikilla alueilla. Koiranomistajienkin mieleen on tunnustaa oma rajallisuus ja ohjata sinne missä on paras osaaminen. Esimerkkinä Talvio sanoo vaikkapa ultraäänitutkimukset. Meillä on pitkä ja erittäin hyvä yhteistyö Anders Erikssonin kanssa, jolla on erinomainen osaaminen tältä alueelta”, Talvio kuvaa työmallia, joka verkottuu yhä tiiviimmin käytettävissä olevan kommunikointi tekniikan ansiosta.

Mikä on työssä palkitsevinta? ”Kyllä se on niin yksinkertainen asia kuin pystyä auttamaan sairasta eläintä.”

”Eläimet ovat kiitollisia, sillä niiden paraneminen tapahtuu niin nopeasti. Jokainen ymmärtää miltä tuntuu kun pikkulintu siipimurtuman jälkeen lentää taas iloisesti viserrellen.”

”Muistan myös tapauksen, missä koira oli joutunut autokolariin ja saanut vakavan aivoverenvuodon. Tajuton koira palasi leikkauksen jälkeen elämään ja neljän tunnin jälkeen se käveli häntäänsä heiluttaen ulos klinikalta.”

Mikä on sitten masentavinta? ” Valitettavasti uusavuttomien ihmisten määrä on kasvamassa. He, jotka ovat vieraantuneet luonnosta, eivätkä ymmärrä, että koira on eläin ja sille on suotava koiran elämä, eikä yrittää poikkeuttaa koiraa sen luontaisesta elämästä. Niitäkin omistajia tulee aika ajoin vastaan, joiden ei olisi koskaan pitänyt hankkia koiraa itselleen.”

”Rotujen ja jalostuksen perimäsairauksiin en osaa suoralta kädeltä vastata koska sairauksia tutkitaan nykyään niin paljon enemmän. Samoin niiden periytyvyyttä joten tässä kohtaa voisi ainakin todeta tiedon lisäävän tuskaa.”

Se mihin Talvio haluaisi vaikuttaa on näyttelyihanteiden muuttaminen terveempään suuntaan. ”Kuulin radiosta, että Ranskassa ylettömän laihuuden ihannointikin pyritään ihmisiltä kieltämään lailla niin olisiko liikaa vaadittu jos esimerkiksi noutajat saisivat näyttää pentuna pennulta.”

”Lyhytrunkoiset ja vielä lyhytrunkoisemmat rodut kantavat selkärangan perinnöllisiä nikamakehityshäiriöitä, jotka auttavat niitä näyttelyissä eteenpäin. Lyhytkuonoisuuskin menee usein liiallisuuksiin sekä koirilla, että kissoilla, kun ei enää mahdu hampaat suuhun, eikä hengitystiet kehity normaaleiksi. Tästä on taas seurauksena nenäpoimujen hinkkaaminen silmiin, joka johtaa hitaaseen näön menetykseen ja jo ennen sitä silmien vuotamiseen nenäpoimujen tulehtumiseen silmien ärsytyksen seurauksena. Kyyneltiehyetkään eivät toimi normaalisti jos kuono on kovin lyhyt.”

Tällä hetkellä Talvio näkee jonkinmoisena trendinä, että eläimiä halutaan hoitaa enemmän ja paremmin. Eläimille haetaan apua ja usein tällä avulla voidaankin jatkaa koiran elää vuosilla. Talvio uskoo, että ronski metsästysmentaali on ohimennyttä aikaa, jolloin kivut lopetettiin saunan takana.

Etelä-Helsingin Eläinlääkäriaseman toimintaan ei ole tulossa suuria muutoksia. Talvion apurina toimii pieneläinhoitaja Anne Johansson. Johanssonilla itsellään on tällä hetkellä kahdeksan koiraa. Työpari on toiminut yhdessä liki 20 vuotta. ”Emme käytä omissa tiloissamme sijaisia tai ulkopuolisia lääkäreitä. Nykyinen malli toimii hyvin.”

”Tekniikan digitaalisuus tuo joitakin muutoksia rutiineihin, mutta itse asiaan eli diagnostiikkaan niillä ei juuri ole merkitystä”, Talvio sanoo.

Klinikan asiakaskunta on koiria, kissoja ja muita pienlemmikkejä. Harvinaiset ja eksoottiset lemmikit kuuluvat myös asiakaskuntaan.

Etelä-Helsingin eläinlääkäriasema

Hauvatohtorin vastaanotolle

Teksti ja kuvat: Kauko Niemi