Luonne:
Owczarek podhalanski tunnetaan ystävällisenä, tyynenä, älykkäänä ja
valppaana rotuna. Se on varautunut vieraita ihmisiä kohtaan, mutta erittäin
lämminhenkinen ihmisille, jotka kuuluvat sen laumaan. Se tulee hyvin
toimeen sekä aikuisten että lasten kanssa ja on tarpeen tullen valmis
puolustamaan heitä. Podhalanski on erittäin miellyttämisenhaluinen ja sopii
hyvin perhekoiraksi. Muita koiria kohtaan tämä rotu käyttäytyy suopeasti.
Se hyökkää vain jos sitä uhataan.
Podhalanskista on seuraa pidemmillekin lenkeille. Sen turkki on
säänkestävä, joten koiranilmakaan ei ole esteenä ulkoilulle. Rotu tulee
toimeen myös ulkona läpi vuoden. Suuren kokonsa vuoksi koiran kanssa on
oltava tarkkana sen kasvuiässä ruokinnan ja liikunnan suhteen.
Rodulla ilmenee "perinnöllisenä" sairautena lonkkavikaa. Muuten podhalanski
on rotuna erittäin terve alkukantaisuutensa vuoksi. Podhalanski on
helppohoitoinen rotu turkkinsa osalta. On syytä muistaa että tämä rotu on
tullut toimeen vuosisatojen ajan ilman erityistä huolenpitoa. tämän vuoksi
mikään sen luonnollista olemusta vastaan sotiva toimenpide ei ole tarpeen.
Kuitenkaan ei tarkoita että koiran turkin puhtaudesta ja valkoisuudesta
tingittäisiin.
Onnellinen koira on saadessaan juosta vapaana ja omistaessaan reviirin, jota
vartioida. Podhalanskien tuntemattomuus koiraharrastajien keskuudessa
voikin osaltaan johtua siitä, että rotua pidetään usein maalla karjan
paimenena. Rotu soveltuu myös kerrostaloon, mutta naapurit voivat olla eri
mieltä kuunnellessaan "kuka kävelee MINUN rappukäytävässäni?
FCI:n ryhmä: 1 lammas- ja karjakoirat
Alkuperämaa:
Puola
Käyttötarkoitus:
Paimen- ja vahtikoira. Rodun kunnioitusta herättävä
olemus ja kauneus tekevät siitä hyvän seuralaisen.
Yleisvaikutelma:
Voimakas ja tiivisrakenteinen koira, joka ilmentää
kestävyyttä ja liikkuvuutta.
Tärkeitä mittasuhteita: Suorakaiteen muotoinen; urokset ovat hieman
lyhyempiä kuin nartut.
Käyttäytyminen/luonne:
Rauhallinen, älykäs ja tarkkaavainen.
Pää: Kuiva ja sopusuhtainen runkoon nähden, asennoltaan keskikorkea sekä
seistessä että liikkeessä.
Kallo-osa: Sivulta katsottuna hieman kaareva, otsauurre on matala.
Otsapenger: Selvästi havaittava, mutta ei jyrkkä.
Kirsu: Keskikokoinen ja väriltään musta; Sieraimet ovat avoimet.
Kuono-osa: Vahva, vähitellen kapeneva ja samanpituinen tai hieman pidempi
kuin kallo, kuonoselkä on leveä.
Huulet: Mieluiten tiukat ja tiiviit. Huulten reunojen tulisi olla mustat.
Hampaat/purenta: Hampaat ovat vahvat ja tasaisessa rivissä. Leikkaava
purenta, tasapurenta sallittu.
Silmät: Keskikokoiset, ilmeikkäät, hieman vinoasentoiset ja väriltään
tummanruskeat, silmäluomien reunat ovat tummat.
Korvat: Kiinnittyneet silmien ulkokulman korkeudelle tai hieman ylemmäksi,
keskipitkät, melko paksut, kolmion muotoiset ja tiheäkarvaiset. Korvien
etureuna on kevyesti päänmyötäinen. Korvalehdet ovat liikkuvat.
Kaula: Keskipitkä, lihaksikas, ei löysää kaulanahkaa. Kaulan karvapeite
muodostaa tuuhean harjan. Kaulan ylälinja on selkää korkeammalla.
Runko: Pitkä ja voimakas.
Säkä: Selvästi erottuva ja leveä.
Selkä: Suora ja leveä.
Lanne: Leveä ja tiivis.
Lantio: Hieman viisto.
Rintakehä: Syvä, kylkiluut ovat viistot, eivät kovin voimakkaasti
kaareutuneet.
Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva on hieman kohoava.
Häntä: Ei liian korkealle kiinnittynyt, asennoltaan selkälinjan
alapuolella, innostuneella koiralla häntä nousee selkälinjan yläpuolelle, ei
kuitenkaan kiertyneenä. Häntä ulottuu lepoasennossa kintereeseen. Hännänpää
voi olla hieman kaartunut.
Eturaajat
Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat lihaksikkaat ja voimakasluustoiset, eivät
kuitenkaan liian raskasluiset, edestä katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset.
Lavat: Tiiviit ja hieman viistot.
Välikämmenet: Hieman viistot.
Käpälät: Tiiviit ja muodoltaan soikeat kuten melko suuri nyrkki. Varpaiden
välissä on karvaa. Päkiät ovat vahvat, lujat ja tummat. Kynnet ovat vahvat,
tylpät ja tummat.
Takaraajat
Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat kohtuullisesti kulmautuneet ja takaa
katsottuna pystysuorat, sivusta katsottuna hieman taka-asentoiset.
Välikämmenet: Sivulta katsottuna pystysuorat.
Käpälät: Kuten etukäpälät.
Karvapeite
Karva: Päässä, kuonossa, eturaajojen etuosassa ja takaraajoissa
kintereiden alapuolella karva on lyhyttä ja tiheää. Kaulassa ja rungossa
karva on pitkää, tuuheaa, suoraa tai hieman laineikasta ja kovan tuntuista.
Pohjavilla on tuuhea. Kaulassa on runsas kaulus, reisissä karva on tuuheaa
ja pitkää ja hännässä on tuuhea viiri.
Väri: Yksivärinen valkoinen, pienet kermanväriset merkit eivät ole
toivottavia.
Koko
Säkäkorkeus: Urokset 65-70 cm ja nartut 60-65 cm.
Virheet:
Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan viheiksi
suhteutettuna virheen vakavuuteen. Syvä otsauurre, puutteellinen pigmentti
kirsussa, silmäluomien reunoissa ja huulissa. Vaaleat ns. karhun silmät,
sisäänpäin kiertyneet silmäluomet (entropium), korkealle kiinnittyneet,
taakse kääntyneet tai typistetyt korvat. Asennoltaan vaakasuora kaula,
takakorkeus, jatkuvasti selkälinjan yläpuolella oleva häntä. Takaraajojen
kannukset. Varpaiden välissä olevan karvan, kauluksen tai raajojen hapsujen
puuttuminen.
Hylkäävät virheet:
Liian matala otsapenger, suippo kuono, useiden
hampaiden puuttuminen, ylä- tai alapurenta, ulospäin kiertyneet silmäluomet
(ektropium), kihara tai silkkinen karvapeite, pohjavillan puuttuminen,
laikullinen väritys, hermostunut, arka tai selvästi aggressiivinen luonne.
Huom. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin
laskeutuneena kivespusseihin