Rotuesittely: bretagnenbassetti

Bretagnenbassetti eli basset fauve de bretagne

Yleistä:

Basset fauve de bretagne on pienikokoinen ajokoirarotu, joka on kotoisin
Ranskasta Bretagnen maakunnasta. Rotu kuuluu FCI:n ryhmään 6. Ryhmään
kuuluvat koirat ovat ajavia ja jäljestäviä.

Rotumääritelmän mukaan fauve on yleisvaikutelmaltaan pieni ja terhakka,
korkeuttaan pidempi ja olemukseltaan bassetrotuinen, rungoltaan muita
bassetrotuja lyhyempi, tanakka koira.

Bretagnenbassetilla on sopeutuva luonne; rauhallinen kotona,
metsästyskoirana kestävä, sinnikäs ja luotettava.

Rodun alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut pienriistan, mm. jäniksen ja
kaniinin metsästyksessä, jota arvostetaan myös kotiseutunsa ulkopuolella
sekä metsästys- että seurakoirana.

Muita rodusta käytettäviä nimityksiä ovat bretagnenbassetti, fauve, bfdb,
keltainen bretagnenbasset ja tawny brittany basset.

Historia:

Basset fauve de bretagne eli Fauve polveutuu grand fauve de bretagnesta,
jota nimitetään myös griffon fauve de bretagneksi. Se on hurja metsästäjä ,
jonka säkäkorkeus on 48-58 cm.

Jo Ludvig XIV:sta hallitessa 1500-luvulla käytettiin Bretagnengriffoneita
hirvien, villisikojen ja petoeläinten metsästykseen.

Maailmansodat vähensivät fauvekantaa ja rotu rakennettiin uudelleen
käyttämällä isompaa karkea- ja kellanruskeakarvaista grand fauve de
bretagnea, risteyttämällä matalajalkaista bretagnelaiskoiria esim.
sekarotuisia fauveja, beagleja, petit basset griffon vendeenejä, mäyräkoiria
ja ehkä jopa terriereitä.

Uusi rotu soveltui paremmin hitaammalla vauhdilla ajamiseen sekä
metsästykseen pienemmillä alueilla.

Perinteisesti tällä rodulla on metsästetty neljän koiran ajueena, mutta
nykyisin rotua käytetään yksin tai parettain. Se sekä vainuaa, että ajaa
riistaa liikkeelle ja on parhaimmillaan työskennellessään vaikeassa,
kallioisessa metsämaastossa.

Ulkonäkö:

Basset fauve de bretagne on muita basset-rotuja pienikokoisempi ajokoira:
sen säkäkorkeus on 3238 cm. Paino noin 12-18 kiloa. Se on jonkun verran
korkeuttaan pitempi.

Fauve on liikkeissään nopea, ketterä ja aina valmiina liikkeelle. Koiran
liikkeitä kuvataan rotumääritelmässä eloisiksi.

Sillä on pitkänomainen kallo ja kuono. Pitkät, riippuvat korvat ovat
matalalle kiinnittyneet korvat ulottuvat käännettäessä miltei kuonon kärkeen
asti.

Tummissa silmissä on eloisa ilme. Kaula on lyhyt, häntä keskipitkä ja
sapelimainen. Kirsun väri kuuluisi rotumääritelmän mukaan olla musta, mutta
vaaleampikin väri sallitaan.

Bretagnenbassetin turkki on karkea, kuiva, tiivis ja melko lyhyt,
väriltään kultaan vivahtava vehnänvärinen, tiilenpunertava tai kellanruskea.
Turkki ei koskaan saa olla pörröinen tai villava. Rotu kuuluu nyppimällä eli
"strippaamalla" trimmattaviin rotuihin.

Luonne ja käyttäytyminen:

Bretagnenbassettin luonnetta voisi kuvailla seuraavilla sanoilla: vilkas,
utelias, reipas, vauhdikas, herkkä, ystävällinen ja mukautuva, mutta
toisinaan se on myös vahvaluonteinen ja omapäinen.

Fauve on voimakas ja kestävä sekä erittäin riistaverinen, jolla on hyvä
vainu ja riittävästi rohkeutta. Rotu on kuitenkin osoittautunut myös
erinomaiseksi kotikoiraksi.

Rodulla on saavutettu hyviä tuloksia verijälki- ja ajokokeissa. Vapaana
pitäminen saattaa metsästysvietin vuoksi olla vaikeaa.

Rotu tarvitsee vilkkautensa vuoksi paljon aktivointia. Koiran luonteesta
riippuen bretagnenbassetti voi oppia helpostikin uusia asioita, mutta
omapäisimmät yksilöt voivat taas olla hyvinkin itsepäisiä ja
vahvaluonteisia. Mutta kuitenkin fauvet tekevät parhaansa miellyttääkseen
isäntäänsä.

Bretagnenbassetti sopii hyvin agilityyn, näyttelyihin sekä metsästys- tai
verijälkikilpailuihin.

Terveys:

Basset fauve de bretagne on suhteellisen terve rotu, se ei ole vielä
toistaiseksi mukana Pevisa:ssa (Suomen kennelliiton perinnöllisten vikojen
ja sairauksien vastustamisohjelma).

Bretagnenbassetit Suomessa:

Basset fauve de bretagne on melko uusi rotu Suomessa. Suomen kennelliiton
hallitus hyväksyi rodun vuonna 1984.

Bretagnenbassettien määrä on kokoajan tasaisessa nousussa, sillä vuodesta
1989 on Suomessa rekisteröity heinäkuuhun 2008 mennessä yhteensä 455
yksilöä. Tällä hetkellä Suomessa syntyy noin 50-70 pentua vuodessa.

Suomen Kennelliitto on hyväksynyt 13.2.2007 alkaen rodun suomenkieliseksi
nimeksi Bretagnenbassetti.

Teksti: Jaana Heikkinen