Rotuesittely: Siperianhusky

Kuvassa oikealla:
Arctic Soul Utah
Omistaja: Elina Koponen

Historia

Siperianhusky on peräisin Siperiasta, kuten nimikin jo kertoo.
Siperianhuskyt olivat alkuperäiskansoille (tsuktsit, korjakit, jukagiirit jne.) korvaamattomia, niitä tarvittiin vetämään metsästäjiä ja kalastajia saaliineen. Osa alkuperäiskansojen rekikoirista toimi myös paimenkoirina, mutta tiedettävästi nämä koirat olivat lähinnä samojedinkoiria. Siperianhuskyt ovat siis lähinnä olleet rekikoirina.

Siperianhusky on hyvin vanha "rotu", mutta vasta vuonna 1909 toi siperialainen kauppamatkustaja Goosak näitä koiria Alaskaan, osallistuen kuuluisaan All Alaska Sweepstake-kilpailuun, sijoittuen kolmanneksi. Kiinnostus näitä koiria kohtaan alkoi John "Ironman" Johnsonin ja Ramsayn välillä. He lähtivät katsomaan näitä ihmeellisiä rekikoiria Siperiaan, palaten tarkkaan valikoidun joukon kanssa. Tarkoituksena oli voittaa All Alaska Sweepstake-kilpailu. Kilpailu oli 660km pitkä, Nomesta Candleen. Nämä siperialaiset rekikoirat voittivat kyseisen kilpailun, seuraavien tullessa vasta seuraavana päivänä maaliin. Siperianhuskystä tuli kertaheitolla kuuluisa.

Myös vuonna 1925 tapahtunut "Seppalan historiallinen seerumiajo" toi siperianhuskyt valokeilaan uskomattoman tarinansa ansiosta, jossa koiravaljakot kuljettivat lääkeseerumia Nenanasta Nomeen kurkkumätäepidemiaa vastaan. Niiden muistoksi on pronssinen Balto-patsas pystytetty New Yorkin keskuspuistoon.

Amerikan Kennel Club hyväksyi siperianhuskyn roduksi vuonna 1930 ja ensimmäinen rotumääritelmä oli valmis kaksi vuotta myöhemmin.

Suomeen ensimmäinen siperianhusky tuotiin vuonna 1965. Se oli Sveitsistä tuotu narttu nimeltään Anya-Alaska. Sen jälkeen Suomeen tuotiin useita näyttelylinjan koiria lähinnä USA:sta. Norjalaisten koirien murskavoitot rekikoirakilpailuissa sai kuitenkin suomalaisetkin vaihtamaan linjausta, näyttelylinjaisista käyttölinjaisiin. Valtaosa nykypäivän suomalaisista siperianhuskeista on käyttölinjaa, mutta myös näyttelylinjaiset ovat saaneet huomiota näyttelyharrastajien puolelta.

Ulkonäkö & käyttötarkoitus

Siperianhusky on keskikokoinen, korkeuttaan pidempi sulavalinjainen rekikoira, jonka tarkoitus on vetää kevyttä kuormaa nopeiten arktisista rekikoirista.
Siperianhusky voi olla minkä värinen tahansa, harmaa-valkea on yleisin. Silmät voivat olla siniset,ruskeat tai meripihkan väriset,keskenään eriväriset tai sekaväriset.

Siperianhuskyillä tunnetaan kaksi päälinjaa, näyttelylinja ja käyttölinja. Näyttelylinja painottaa jalostamista näyttelyistä varten, sekä pyrkii tiettyyn symmetriseen kuviointiin ja muihin "kauneudellisiin" seikkoihin. Käyttölinja pyrkii säilyttämään siperianhuskyn alkuperäiseen työhön kykenevänä, kuitenkaan väheksymättä ulkomuodollisia kohtia. Siperianhuskyn rakenteessa on "käyttö ja näyttö" riippuvaisia toisistaan; huonolla rakenteella ei tule hyviä rekikoiria. Tarvitaan tietyt ominaisuudet, jotta siperianhuskyä voisi kuvata sanoin "Nopeus, Voima, Kestävyys". Raskas koira ei ole nopea, hintelä ei ole voimakas, eikä väärärakenteinen ole kestävä. Innokkuus on sana, joka tulisi jokaisella rekikoiralla olla. Into vetää porukassa(siperianhusky on jalostettu isoihin valjakoihin)
Suomessa ja muissa pohjoismaissa valitsee käyttölinjat, kun taas muualla maailmassa seurakoirina lähinnä pidetty näyttelylinja.

Harrastusmahdollisuudet

Olipa siperianhusky mitä linjaa tahansa, se vaatii paljon virikkeitä ja aktiviteettiä omistajaltaan; sohvalla makaava siperianhusky ei ole onnellinen. Siperianhusky on edelleen alkukantainen työkoira, joka vaatii liikuntaa elämäänsä; siperianhusky on luotu juoksemaan. Valjakkotyöskentely on myös siperianhuskylle erittäin suositeltavaa tarjottavaa, siihenhän se on jalostettu! Ei tarvitse omistaa valjakkoa tarjotakseen siperianhuskylle sopivasti vedätystä; ihan hyvin voi yhden huskyn kanssa lähteä vaikka hiihtämään tai potkukelkalla.

Siperianhusky sopii myös esimerkiksi vauhdikkaaseen agilityyn, mutta silloin on omistajalla oltava huumorintajua koulutuksessa, husky tekee juuri niin kuin sitä itseään huvittaa. Palveluskoiralajit voivat myös olla mielenvirkistystä huskylle, mutta husky ei ole varsinaisesti palveluskoira.

(Kuvassa oikealla: Kefeus Spinifex Sitka
Omistaja: Ritva Hannuniemi-Pulska )

Luonne

Siperianhusky on erittäin älykäs, ja se oppii nopeasti. Siperianhuskeilla on yleensä valtava riistavietti, joten husky ei ole irti pidettävä koira. Herkkänä koirana sille ei saa huutaa. Siperianhuskyä harkitsevan tulisi tietää, että husky on mieletön kaivamaan kuoppia. Husky saa nopeasti pihat kuopille ja kukkapenkit ylösalaisin. Kaikkia ei myöskään riemastuta siperianhuskyn mahtava ulvonta, jonka se saattaa aloittaa kaivatessaan laumaa. Siperianhusky onkin vahvasti laumakoira, eikä se sovi yksin ulos (vaikka pystyy olemaan ympäri vuoden ulkona) vaan se kuuluu laumansa pariin, siellä se on onnellinen.

Terveys:

Siperianhusky on yleisterve rotu. Kuitenkaan mikään rotu ei ole vaivaton. Siperianhuskyillä tavataan epilepsiaa(kaatumatauti) sekä muutamia silmäsairauksia, kuten HC (harmaakaihi). PHTVL/PHPV:tä, glaukoomaa (silmänpainetauti) ja CCD:tä (kiteinen sarveiskalvon surkastuma) on myös löydetty, mutta etenkin viimeisin on suhteellisen harvinainen. Lonkkadysplasiaa on hyvin harvalla, yli 97% maailman siperianhusky kannasta on tervelonkkaisia.

Sukusiitos on etenkin näyttelylinjoissa melko yleistä. Sukusiitos ei ole hyvä asia, ja siitä kannattaa ottaa selvää ennen pennun hankkimista. Sukusiitos aiheuttaa mm. elinvoiman laskemista ja hedelmällisyys laskee (pienet pentuekoot). Suomessa sukusiitos on suhteellisen harvinaista, Suomessa kanta on suuri ja eri sukuja on paljon.

Suomalainen Siperianhusky Seura, SHS, on Suomen Kennelliiton hyväksymä rotujärjestö, joka hoitaa siperianhuskien asioita Suomessa. SHS:n kotisivut löytyy osoitteesta www.siperianhusky.fi

Tekstin kokosi: Elina Koponen
Kuvassa alla: Arctic Soul Utah, omistaja Elina Koponen

Osta rotua käsittelevä kirja